Niin siinä sit kävi, ei tullu kaverit Kuopiosta. Harmittaa pikkasen, mutta olipas se odotettavissakin.
Mut oompas tässä miettiny josko pitäskin ristiäiset täällä kotona, eikä Kuopiossa/Siilinjärvellä. Näkis ketkä oikeesti tulee paikalle, ja osottaa kiinnostuksensa vaikka matkaa onkin. Tiedän niin monta sukulaista jotka jättäs tulematta ¨pitkän matkan¨ takia. Varmasti Thomsonin molemmat vanhemmat tulis Rovaniemeltä ja mun äiti, täti ja tädin mies Kuopiosta. Ja säästäispä siinä sit itekkin, kun ei varmasti tulis suurin osa kutsutuista.
Alkoi tänään mietityttää tosissaan, että mulla ei ainakaan oo kun yks todellinen ystävä. Tiu<3 Sen kanssa ollaan tunnettu jo ainakin 13-vuotta, ja välimatkat tai muut ei oo ollu koskana meidän esteenä. Aina on yhteyttä pidetty ja mikään ei oo kyllä välejä pystyny sotkemaan. Enkä nyt tarkoita sitä että Tanja ja Teme olis paskoja ihmisiä sen takia kun eivät päässeetkään tulemaan.. Vaan sitä että kyllä monia ihmisiä kiinnostaa aina Kuopiossa nähdä, mutta tänne tuleminen on ihan mahdoton ajatus. Eikös tuon pitäis olla molemmin puoleista tuon vierailun? Miks mun pitäs olla aina se joka on menossa sinne, mutta kukaan tule koskaan tänne? Ei yhtään minkään takia, ja siks tosiaan mietin noita ristiäisiäkin pidettävän täällä.
Lisäks on ollu jännä huomata miten ihmiset ei pidä enää samalla tavalla yhteyttä, kun silloin kun asuin Kuopiossa. Siellä olin joka päivä naapurini Annin kanssa, mutta eipä olla kun kerran tämän puolen vuoden aikana puhelimessa juteltu. On toki semmosiakin joiden kanssa edelleen ollaan tiivisti yhteyksissä, mutta niin se vaan muuttaa ihmissuhteita tuo muuttaminen.
Ei mulla olekkaan mitään motivaatiota enää pitää niitä ristiäisiä Kuopiossa. Kyllä varmasti vieraita tulis paljon enemmän jos ei tartteis montaa kilometriä matkustaa, mutta tulisko ne koskaan lastakaan tänne asti katsomaan? Toivottavasti vielä tuo isäntäkin ymmärtäs asian pointin. Koitin jo vähän asiasta mainita ja kertoaa omaa kantaani, mutta salkkarit tuntu olevan tärkeämmät. Paljon ajatuksia tästäkin päässä, mutta en viitsi teille enempää itteeni purkaa.
Meillä päätti sitten tuo Jani-Petterin akvaario hajota. Vajaan viikonhan se kestikin :(
Tuossa illalla vaan tajusin ku pöytä oli märkänä, ja vettä hävinny parin tunnin aikana tosi paljon.
Ei muuta ku kalastelemaan Jp sankkoon huomiseen asti, ja huomenna siis uuden akvaarion ostoon.
Kyllä ketuttaa!!!
Päivä meillä meni ihan harkakoille, taas kerran. Tai no Thomson sai asiat hoidettua, ja oikeestaan vähän enemmänkin.. Mutta kotiin ku tuli niin nukuttiin 3h päikkärit, ja herättiin vasta 18.oo aikaan. Se siitä teho siivouksesta siis, mutta varmasti tuli ne unet tarpeeseen. Nyt on sit hönötetty sohvalla, pois lukien kaupassa käynti ja tuo akvaario rumba.
Kyllä muuten menee pikku hiljaa hermo tuohon herran suihkussa käymiseen. Joka ilta pitää VÄHINTÄÄN se puol tuntia sillä lorvia, mutta yleensä menee se tunti. Voi *voimasana* ku se vessa on monta tuntia huurussa sen jälkeen! Onneks tuo vesi sisältyy vuokraan, mutta silti tuossa touhussa ei oo mitään järkee!
Ja kyllähän mä tiedän mitä se siellä tekee, ku seksi mun kanssa ei enää kiinnosta. (Huomenna tuleekin aiheesta postaus..) MUTTA SILTI Millähän tuohon sais jotain tolkkua? Oisko kellään lukialla ideoita?
Tänään pikkuneiti potkiskellu runsaasti ja vähän tosta mahan päältä kun kokeilin, niin tuntu et pylly olis alempana. Tossa 21 aikaan tuli yks vähän kipeempi supistus, mutta siihen se jäikin. Ei taida olla vielä lähtö lähelläkään, mutta sepäs ei tätä mamia vielä haittaa.. Tuleva mummohan veikkaili että tänäviikonloppuna lähtö tulis, mutta kattoo nyt.
Viimeyönä näin pikkusen syntymästä hurjaa unta. Synnytys kesti vaan puol tuntia, eikä ollu minkäänlaisia kipuja. Mutta sit se lapsi vietiin heti pois :'( Nousin 5min synnytyksen jälkeen siitä sängystä (jossa ei ollut kun ihan tippa verta) ja sanoin lähteväni röökille. Noh sit me päästiin sieltä sairaalasta pois, mutta vauvvaa ei saatu mukaan. Jossain vaiheessa se tuotiin meille ja se oli niiiiiin sulonen <3 Vaaleat kiharat hiukset ja isot nappisilmät :) Mutta sit se kauhistus. Sillä oli jalkapöydissä ja tossa kämmenien päällä hirveet apinan karvat, semmoset ku tuolla isukilla :D Se oli jotenkin niin järkyttävää, ku muuten niin kaunis pikkunen prinsessa mutta isukin hirveet karvat periny :D Onneks se oli vaan unta!
Nyt pitää lähtee ottamaan särkylääke, kun meinaa tuo puhkeeva viisuri kipeillä.
Bongasin kaksplussan foorumilta taas kiinnostavan tekstin, mutta siihen palaan joskus myöhemmin..
Miksi puoliso valehtelee rahasta?
Sitäpä vaan lukemaan, palataan taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti