Olipas ihana nukkua pitästä aikaa 11.oo asti, kun Jenny neitikin nukkui piiiitkään. Ei siin nukutaanhan meillä aina yleensä 1o:oo asti, mutta ihanan poikkeuksellinen lauantai aamu. Yleensä ku lauantai on aina se päivä, ku neiti nukkuu vaan 8.oo asti.
Päikkäri aikaan lähettiinki sit käymään Itiksessä, mutta eipä se neiti paljon malttanu nukkua. Kivempi oli katella kirkkaita valoja, värejä ja ohi kulkevia ihmisiä. Joita tuskin kyllä paljon näkyi sieltä kopan pohjalta... Kontulassakin poikettiin kaupassa, jonka jälkeen tultiin kotiin soseen syöntiin.
Ihana huomata miten tuo neiti alkaa jo ymmärtää senkin päälle. Eilen päivällä oli ihana ku Jenny on jo tottunu että maisellaan sosetta, niin alko maiskuttaa ja silleen jännästi suuta aukomaan. Ihan selvästi omalla tyylillään osoitti, että sose alkais maistumaan. Eikä se ollu enää semmosta tarjoomista että maistappas nyt, vaan neiti auko ihan suuta ja söi kunnolla.
Toinen hauska asia minkä eilen huomasin, ja oikeestaan se oli kyllä ihan eka kerta. Neiti tarttuu kunnolla esineisiin, ja yrittää räpläillä niitä ihan kunnolla. Mm. tuossa leikkimatolla on semmonen vedettävä aurinko (joka vedettäessä alkaa soida), niin sitä kokeili vetää. Harmi vaan et se on niin jäykkä ettei sitä saa itekkään kunnolla vedettyä, saati sitten tommosen pikku kätöset. Myös tuo Klasu-kummilta saatu Nalle Puh kirja on kiva, siinä on rapisevia ja heliseviä sivuja.
Ilta meillä ei mennyt ihan niin mukavasti, tai siis no Jennyn kanss joo. Thomsoni lähti Haksulle TUNNIKS, joka venhäti kivasti KOLMEKSI TUNNIKSI. Kylpy, nukkumaan laitto ja muut hommat jäi siis kokonaan mulle. Kaiken huipuks Thomson on taas menossa, eli Haksun luona asentamassa jotain vitun WIN7.. Joo ymmärrän, mutta vituttaa silti. Eri asia jos se ei ois itte tänään sanonu että haluu olla ¨perheen¨ kanssa, mutta ku sen sano nii nakertaa enemmän ku pientä oravaa. Mutta en jaksa enempää vitutustani purkaa, vaan keskityn miettimään tulevaa ;)
Innolla ootan kakskymppisiä, joista ei kuitekaa loppuen lopuks tuu mitään.. (Ainakin pahoin pelkään) Mutta toivossa on hyvä elää!! Ois meinaa kunnon Hello Kitty pirskeet tiedossa.
Mutta iloisiin Hello Kitty bile ajatuksin lähden tästä nukkumaan, ja toivon huomisesta parempaa päivää!
Kuvaton kyllä tästä tekstist tuli, mutta ehkäpä seuraavassa sitten tämänkin edestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti