Sm-liiga pelit on nyt ohi, ja kerrankin oikea joukkue sai kannun kotiin! Ihan siinä tippa tais tulla silmäkulmaan kun Uusitalo nosti pytyn pystyyn :') IHANAA! <3
Uusi jännitys alkaa taas perjantaina kun MM-kisat lähtee käyntiin, mutta odotukset ei ole kovin korkealla. Oon niin pettyny joukkueeseen ettei mitään rajaa, mut onhan siellä toki muutama hyväkin nimi kuten Raanta ja Savinainen <3 +muutama muu :) Mutta se jääkiekosta, koska en usko että kovin montaa kiinnostaa....
Tässä viikon aikana tosiaan on tapahtunut paljon paljon asioita niin hyviä kuin huonojakin, mutta pysytellään niissä mukavissa. Neitille on puhjennut taas kaks uutta hammasta, eli nyt on kasassa jo 14. Kiukutellut ei ole vieläkään hampaiden takia, joten hyvin helpolla oon kyllä päässy.
Muutenkin kaikki menny tosi mukavasti, paitsi tänään aloitettiin meillä jäähyt. Pöydälle kiipeämisestä on tullut aivan liian kivaa, ja mammalla alkaa mennä hermot :D Niimpä alotettiin minuutin mittaset jäähyt, toistaiseksi on toiminu hyvin. Ekasta kerrasta oppi, mutta toki illalla piti kokeilla vielä uudestaan.
Onneks pikku prinsessan saa joskus helposti rauhoittumaankin :)
Sunnuntaina me lähdettiin taas kerran kattomaan joko Mellunmäen puistoihin ois tullu kiikut, mutta ei. Ei ollu tullut, vaikka kolme eri puistoa käytiin kattomassa. Siitä kettuuntuneena menin tori.fi sivuille seikkailemaan, ja pari mukavaa vaihtoehtoa sieltä lähistöltä löytyi. Eka ei tärpännyt, vaan se oli myyty jo perjantaina pois. (Tyhmä myyjä kun ei poista ilmoitustaan) Mutta eilempä puhelin illasta pirahti, ja toinen kiikkua myyvä nainen soitti. Kiikku oli edelleen vapaana, joten sovittiin tärskyt tälle päivälle Kontulaan. Nyt on Nennyllä ihan oma kiikku, omassa pihassa.
Voi sitä iloa ja riemua <3
Eilen aamusta me askarreltiin kaverille synttäri kortti ja napattiin valokuva, kun tuossa välissä on vaivaset 400km. Onneks onnittelun pystyy lähettää näin internetinkin välityksellä :) Päivästä vähän siivoiltiin ja käytiin kaupassa vehnäjauho, kaardemumamma ja sima ostoksissa. Siitä voi siis ehkä päätellä mitä sitä illan päätteeks tuli leivottua. Mitäpä muuta kuin munkkeja! Johan mä eilen illalla sain syöjättären syömään niitä ja yökyläilee, vaikka tänäänhän se olis vasta pitäny tehdä.
Pikku neiti onnittelee vielä kerran Loukkista 23v :) ONNEA!
Tänään vappuaattona ollaan otettu ihan rauhallisesti. Aamu hommien jälkeen vähän laiteltiin serpentiiniä ja puhallettiin vesi-ilmapalloja, vaikka ei kyllä mikään kummonen vappu fiilis ollukkaan. Päivällä sit vappu ruoaks uunikasviksia ja nauravia nakkeja, Jennylle maistu paremmin ku hyvin tommonen kunnon sormiruoka :)
Sitpä ¨hoidettiin¨ käärmeet eli käsiteltiin ja ruokittiin, ja tottahan toki neiti oli apuna. Kiti toimii kyllä tosi hyvin pientenkin lasten kanssa, mutta Helppi tuppaa olemaan vähän ujompi kaveri. Nenny silitteli ja pussaili Kitiä minkä ehti ja kovasti Helppiäkin yritti, mutta se rakkaus ei ollu kyllä molemminpuolista :D Käärmyt on kasvanu tosi hyvin ja sopeutunu samaan terraan, kuitenkaa poikasia ei oo vielä odotettavissa. Pikku hiljaa alkaa hiipiä taas käärmy kuume kovempana esiin, mutta josko sitä syksyyn jaksais odotella... Seuraavaks jos vielä kuitenkin yks viljis, ja sitten vasta jotain uutta :)
Päikkäreiden jälkeen päästiinkin hakee kiikkua kotiin, ja joten ei varmaan ole vaikee arvata mitä meillä ilta tehtiin...
Nyt tää mamma nauttii omasta ajasta kun sai roskatkin vietyä, toisen koneellisen astioita koneeseen, ja lelut pois lattialta. Ennemmin kuitenkin tän kirjotus ajan viettäisin jonkun ihanuuden kainalossa, vaikka sillonhan teillä lukijoilla ei ois enää mitään elämää ;)
On nää illat vaan tämmösiä et alkaa kaipaa jonkin näköstä läheisyyttä, aikuista seuraa ja huomioo. Vois käpertyy toisen kainaloon, joku hierois jalkoja, tai kattois vaikka vaan leffaa. Mut joo, haaveilu jääköön seuraavaan elämään. Oon tullu siihen tulokseen et tästä maailmasta ei mulle sitä oikeeta tuu löytymään, vaan kerta toisensa jälkeen saan vaan aina sitä paskaa niskaan. Onneks mulla kuitenkin on jo se elämän tärkein asia eli minun pieni rakas tyttäreni <3 Monella ei noin ihanaa päivänpaistetta ole omassa elämässään :)
Lisättäköön vielä tähän loppuun että tasan kaks vuotta sitten virallisesti alkoi mun ja Thomsonin taival, vaikka 18.2.2011 se sanattomasti lähti epävirallisesti liikenteeseen. Kovasti on elämä siitä muuttunut, ehkäpä siinäkin yksi syy miks vappu on mitä on...
Huomenna olis luvassa pihahommia, jotka tuntuu aina vaan jäävän myöhempään ja myöhempään. Onneks tänään jo pikkasen sain aloteltua. Varastokin odottelee kovasti kevät/kesä siivousta, saa nähdä millon sinne asti pääsee... No ei stressiä!
Nyt keskityn vaan elämiseen päivä kerrallaan, ja odottamaan piristys viikonloppua 17.-19.5 KUOPIO <3 Junaliputkin valmiina joten tää reissu ei peruunnu! Pitkästä aikaa näkemään niitä muutamia ihania ystäviä, jotka on säilyny muutonkin jälkeen mun elämässä <3
Loppuun tän päivän läskien ja likasen tukan herutus kuva
<3:llä Karo
ps. kaks uutta postausta jo mielessä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti