Jäi neuvola psykologit ja päivän muut suunnitelmat välistä, kun neuvolasta sainkin lähetteen kättärille.
Hemppari oli noussu kivasti takas 122, paineet oli hyvät 112/76, sydänäänet hyvät (++)148, ja muutenkin kaikki oli ihan ok. Mutta pahoinvointi ja oksentelu ei kuulema enää normaalia ole. Lisäksi neuvolassa minun pulssia mitatessa sydän hakkas hulluna 120 oli LEPOSYKE, sitten tuli hirvee tuskan hiki ja valot tuntui sokaisevilta. Onneks se sitten siinä helpotti, ja matka lisätutkimuksiin kättärille pääsi aluilleen.
Ensin Thomsonille soitin ja ilmotin tilanteen, sitten ei muuta kun metrolla sörnäisiin ja siitä bussilla kättärille.
Kättärillä eka tunnin ottivat pikkusen sydänkäyrää, joka oli tosi hyvä. Hauskaa oli ku pikku prinsessa oli potku tuulella ja laitteet ei meinannu pysyä paikallaan. Siitä sitten verikokeisiin, virtsanäytteeseen ja odottelemaan mitä seuraavaks. Lääkäri tulikin sitten hakemaan vielä sisätutkimukseen ja ultraan, joissa kummassakin kaikki oli ok. Tekivät jopa pikkusen paino-arvion. Tällä hetkellä neitillä painoa on n.2,8kg, ihan pikkuisen normaali käyrän alle mutta ei mitenkään huolestuttavasti ottaen tupakoinnin huomioon. Jotenkin oli outoo kun lääkäri oli mies, työtänsähän ne vaan tekee mutta jotenkin en osanu ees odottaa.
Maksa-arvot oli hiukkasen koholla, mutta mistään muusta ei löytyny mitään.
Mulla on 1½-vuotta sitten sappirakko leikattu, jota ennen kärsin kahdesti sappiperäisestä haimatulehduksesta. Lääkäri ihmetteli kun leikkauksen jälkeen ei ole ollut minkäänlaista kontrollia, ja epäili sillä olevan vaikutusta asiaan. Niimpä huomenna pitää taas aamusta mennä kättärille verikokeisiin, röntgeniin ja ylävatsa-ultraan. Nyt vaan toivotaan ettei verikokeista mitään löytyis, koska muuten ilmeisesti synnytyksen käynnistys on ainut vaihtoehto siinä tilanteessa.
Stressi tässä meinaa iskee, kun on asioita mitä pitäis tehdä ennen synnytystä. Siivota, ostaa amme, vieraitakin olis tulossa, ikeaan pitäis päästä, käärmeetkin olis ruokittava, ei ei ei ei vielä huomenna!! Edes pari päivää lisä-aikaa? Noh kaikki menee kuitenkin omalla painollaan ja toki eihän tätäkään pitkään kestä että heti syömisen jälkeen tulee huono-olo. Päivä meni hyvin kun en mitään missään välissä ehtinyt syödä, mutta heti kun kotiin tulin ja söin niin se siitä hyvästä olosta sitten. Oksentaa ei onneksi tarvinnut, ja nyt loppu illasta ei tarttee pelätä kun verikokeiden ja ultran takia saa mitään syödä. No mutta huomenna sitä olis sitten tulevasta viisaampi, ei pitäis stressata nyt. Voi vaan olla ettei uni ens yönä silmään tule, ja tämä mama alkaa tehdä suur siivousta.. Ihan vaan kaiken varalta.
Tämmöinen päivä meillä tänään, katsotaan miten käy huomenna..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti